Oma blogi!

Nyt se on sitten tehty! Ihan ikioma blogi! Tämä tuli eilen illalla ihan päähänpistona ja tarkoitus ei ole tehdä tätä hullunkiilto silmissä, vaan ihan omaksi iloksi ja motivaatioksi. Tarkoituksena oli täällä kirjoittaa liikuntaharrastuksistani ja niiden kulusta, harjoitteluista, välineistä ja mistä nyt milloinkin... Voi olla että innostuessani tänne voi tulla juttua muustakin elämästä. (Jos sitä on..) Toivotaaan että kamera pysyy usein kädessä ja saan aikaikseski tulla tänne pohtimaan syntyjä syviä. Voi olla että jossain vaiheessa muutan tämän blogin yksityiseksi, (jos osaan) ja kirjoittelen vain ihan itselleni, päiväkirjatyyliin. Hullua :D

Tässä kuva minusta aikaisemmin syksyllä.

Niistä harrastuksista... Olen aina tykännyt kovasti liikunnasta. Ensimmäinen harrastukseni n. 7 vuotiaana oli baletti ja sen jälkeen bailatino. Tanssi sai jäädä kun kuvioihin tuli yleisurheilu joskus viidenellä luokalla. Yleisurheilusta pidin kovin, mutta se oli kovin yksinäistä, en nimittäin ollut mikään paras, ja ne parhaat oli sitten parhaita. Mulla ei asiaa siihen porukkaan ollut :D

 Yläasteen alussa kuvioihin tuli jalkpallo, mistä pidin vielä enemmän! Joukkuehenki oli kiva piristys. Olen hyvin johtaja henkinen ja kannustan muita ja yritän pitää henkeä yllä! Olinkin aika usein kapteenina joukkueessamme. Jalkapllo kuitenkin jäi jo muutaman vuoden jälkeen joukkueen hajoamisen myötä. 

Sen jälkeen elämääni tuli kuntosali ja ryhmäliikunnat. Kävin salilla ja jumpissa ihan hulluna. Oli pumppia, kahvakuulaa, tuolitanssia, zumbaa ja mitä kaikkea! Kyllästyminenhän siihen tuli. 

 Lukioon siirtyessäni pelasin satunnaisesti koripalloa kavereiden kanssa "höntsäjoukkueessa" ja aloitin uudelleen jalkapallon eräässä tyttöjoukkueessa. Sitä jalkapalloriemua kestikin vain hetken ja viime syksynä se sitten valitettavasti loppui.

 Talven ja kevään aikana löysin lenkkeilyn. Olin aina pitänyt tuskallista lönkyttelyä kamalana pakkopullana, mutta yhtäkkiä se alkoi tuntua vapauttavalta ajanviettona ja nautiskeluna. Löysin myös metsän! Metsästä on tullut minulle rauhoittumispaikka ja samalla kuntoilupaikka. Kaikki erilaiset polut ja kalliot ja äänet ja hajut ja vauhdin hurma ovat vieneet menessään!

Kesällä eksyin suunnistuksen pariin. Laji vei mennessään onhan se juuri sitä mistä olin innostunut jo aikaisemmin keväällä, metsässä kirmaamista. Kesä onkin mennyt iltarasteilla ja lenkkipoluilla!Talven ja pimeyden tullen olen taas siirtynyt ryhmäliikunnan ja kuntosalin puolelle. Perinteinen kuntosali on kuitenkin muuttunut kiertoharjoitteluksi ja crossfitin omaiseksi hikijumpaksi. Ja lenkkeilyä teen silloin kun säät sen sallivat! 

Nyt vain kevättä ja iltarasteja odotellessa!

Melkoinen kertomus. Aina olen harmitellut kun ei mulla oo mitään omaa lajia. Noh ainakin monenmoista on tullut kokeiltua! Voipi olla että monitoimiliikunnasta tulee joskus ammatti, vink vink (;

Siiri